Teitittely - miksi sitä vielä tehdään?
11.10.2018
Jokunen aika sitten postasin LinkedIniin teitittelystä. Pääasiassa toivoin yleisesti muiden mielipiteitä aiheesta. Oma mielipide asiaan jo olikin, mutta koitin pitää mielipiteeni alussa hieman piilossa keskustelun pystyttämiseksi. Analytiikka on osoittanut, että parempia tuloksia saa, kun kertoo oman mielipiteensä vasta sitten, kun muut ovat uskaltaneet kertoa omansa.
Mielestäni teitittelyn voisi jo lopettaa. Se oli ihan kiva tapa ennen vanhaan, mutta enää ei ole ennen vanhaan. LinkedIn-postaukseen sain itse asiassa aika paljon mielipiteitä puolesta ja vastaan, sekä muutamia ajatuksia myös teitittelystä muissa maissa, kielissä ja kulttuureissa. Tässä postauksessa keskitytään kuitenkin pelkästään teitittelyn tavasta Suomessa.
Olen kuullut, että joissain yrityksissä olisi viralliset ohjeistukset teitittelylle. Olen koittanut etsiä käsiini sellaista henkilöä kommentoimaan aihetta, mutta kukaan ei ole vielä ilmoittaunut. Minulle on kerran työpaikalla vähän niin kuin ohimennen sanottu, että tietenkin asiakasta aina teititellään arvostuksen merkiksi. Olin tästä melko häkeltynyt ja tuntui kuin olisin palannut ajassa vuosikymmeniä taaksepäin.
Voiko asiakaspalvelutilanteissa vielä olettaa itsestäänselvyytenä, että totta kai jokainen asiakaspalvelijaksi palkattava teitittelee asiakasta ilman asiasta erikseen mainitsemista? No ei voi. En muista tilannetta, jossa itseäni selvästi vanhempi asiakaspalvelija olisi minua teititellyt, kun olen itse asiakkaan asemassa.
Viime kesänä olin pitkän viikonlopun yksin kotona. Juhlistin sitä menemällä paikalliseen Prismaan ostamaan kaikki maailman omat lempiruuat, joita en yleensä kotona tee, sillä mieheni ei niin pidä niistä. Keksin kauppamatkalla vielä paremman idean – ennen ruokaostoksia pistäydyn Hesburgerissa oikein näin yksinäisyyden kunniaksi.
Hesburgerissa asiakaspalvelija oli noin 20-vuotias. Minä olen 24-vuotias. Asiakaspalvelija teititteli minua alusta loppuun asti, kun tilasin minikanahampurilaiseni. Kyllä se vaan hämmentävää oli, vaikka olinkin varmasti kovin arvokas pikaruokalan asiakas. Luontevammin tilanne olisi mennyt, jos olisi sinuteltu. Tai käytetty passiivimuotoa. Fiilis oli lähinnä etäinen, eikä kovin arvokas.
Teitittelystä on tehty lähivuosinakin tutkimuksia ja media ainakin parin vuoden välein haastattelee aiheen asiantuntijoita. Näitä on mm. aivan tuore juttu 10/2018 Helsingin Sanomilta sekä ET-lehden artikkeli 2/2016. Suosittelen eritoten tutustumaan ET-lehden artikkeliin aiheesta. He olivat tuottaneet melko suurella otannalla olevan kyselytutkimuksen lukijoillensa teitittelyn arvostamisesta.
Lyhyesti, millaisia tuloksia tuli: ”ihan mukava tapa, kunhan minua itseäni ei teititellä”. Eroja ei ollut ikäryhmien välillä, vaan kaikki nuoremmista vanhimpiin olivat kutakuinkin samaa mieltä. Teitittely koetaan keskustelukumppania arvostavana tapana, jos keskustelukumppani on itseään vanhempi henkilö. Jos itseään teititellään, ensimmäinen reaktio on useimmilla ”enhän minä nyt niin vanha ole”.
Valitettavasti ihan yli 90-vuotiaiden mielipiteitä en löytänyt netin syövereistä. Se olisi ollut mielenkiintoista, sillä he olisivat ehkä sellainen ryhmä, jotka voisi itsensä teitittelyä vielä arvostaa.
Kuka on se taho, joka voi sanoa, että nyt lopetetaan teitittely? Suomen Presidentti? Suomen vanhin ihminen? Ilta-Sanomat tai 7 päivää? Ole niin kuin minä. Lopeta teitittely. Vain pikku hiljaa lopettamalla sen tavan, voimme päästä koko tavasta eroon. Kun mahdollisimman moni lopettaa.
Voi myös odottaa sitä päivää, kun joku tarpeeksi pätevä taho kertoo, että nyt on Suomessa aika siirtyä uusiin käytöstapoihin ja teitittely voidaan jättää historiaan, sillä se ei enää palvele ketään. Sitä päivää ei tule. Tervetuloa kanssani keskustelukumppania lähemmäksi vievään sinuttelun tapaan!
Sinua voisi kiinnostaa myös
Provikkapalkkaus on haasteellinen palkkaustapa
10.02.2020
Mielenkiintoni on herättänyt lähiaikoina Elisan / Enian tapaus, jossa puhelinmyyjät ovat käyttäneet kyseenalaisia keinoja kalliimpien liittymäpakettien myynnissä. Tämä on itselleni rakas aihe, sillä en usko ollenkaan provikkapohjaiseen työntekoon.
Näin lopetin nalkuttamisen
27.10.2018
Oletko sinäkin nalkuttaja? Inhottaako sinuakin oma nalkuttamisesi, mutta et osaa lopettaakaan? Minä onnistuin lopettamaan, kiitos tilanteen, kun oli pakko. Kerran lopetettua ei tullut enää mieleenkään aloittaa taas!