Kun kilpailijasi haluaa työntekijäsi
31.10.2018
Näin aiheesta LinkedIn-postauksen tällä viikolla ja se sai minut kovasti ajattelemaan aihetta. Vaikka aihe on sinällään negatiivinen, kokemuksensa kertoja oli hoitanut homman niin hyvin, kuin se on ikinä mahdollista hoitaa. Uskon (tai ainakin toivon), että vastaavanlaiset haasteet on edessä monella yrittäjällä tai johtajalla lähivuosina. Ja mielestäni se on vain hyvä juttu.
Miksi? Koska se haastaa yritykset tarjoamaan työntekijöille mahdollisimman hyviä olosuhteita. Silloin työntekijät ovat tyytyväisiä ja tekevät töissä parhaansa. Se taas on hyvästä yrityksille. Yritykset menestyvät. Suomi menestyy. Tahdon jakaa myös teille ajatteluni tuloksia sekä tämän hienon some-tarinan aiheesta.
Tarina lyhykäisyydessään. Postauksen kirjoittaja toimii johtotehtävissä isommassa ja tunnetummassa yrityksessä. Hän kertoi avoimesti siitä, miten kilpaileva yritys lähestyi hänen työntekijöitään rekryaikeissa. Joillakin aloilla headhunterit soittelevat työntekijöille jatkuvalla syötöllä. On varmasti niitäkin työntekijöitä, jotka on niin sitoutuneita nykyiseen työhönsä, etteivät halua edes kuulla toista tarjousta. Mutta koskee todennäköisesti vain murto-osaa. Ihminen on luonteeltaan utelias ja soittajahan voi tarjota vaikka tuplasti parempaa palkkaa, mielenkiintoisemmilla tehtävillä ja paremmilla eduilla.
Postauksen kirjoittaja kiitti tätä kyseistä kilpailijaa postauksessaan. Tämän kilpailutilanteen johdosta hän oli käynyt avointa keskustelua henkilöstönsä kanssa heidän odotuksistaan ja työn mielekkyydestä. Todennäköisesti myös kehittämistoimia on tehty tapauksen johdosta. Hän kiitti kilpailijaa siitä, että ilman tätä tapausta hän ei olisi osannut nostaa kissaa pöydälle. Kehittämiskohteet olisi jäänyt muuten tunnistamatta. Työntekijät eivät olisi uskaltaneet kertoa rehellisiä ajatuksiaan vaan olisivat tyytyneet osaansa. Eivätkä olisi välttämättä tehneet sitä kaikista parasta tulosta, mihin pystyvät.
Kysynnän ja tarjonnan laki
Nyt kun Suomikin on alkanut nousemaan taantumasta, kauppa käy paremmin ja silloin tarvitaan ja voidaan palkata myös lisää työvoimaa. Kun työvoimaa tarvitaan enemmän, voidaan joutua ongelmiin, jos sopivaa työvoimaa ei ole tarpeeksi saatavilla. Omista kriteereistä täytyy silloin joustaa tai työntekijöiden etuja parantaa. Joko palkkaat henkilön, jolla on vähemmän kokemusta, koulutusta tai muuta vastaavaa tai tarjoat hänelle enemmän palkkaa parempia työsuhde-etuja tai parempia työtehtäviä.
Se, mikä näistä on oikea vaihtoehto, riippuu täysin halutusta työntekijästä. Ei kannata lähtökohtaisesti tarjota vain yhtä näistä, jos tosiaan haluaa saada mieleisensä tekijät.
Oletko sinä valmistautunut kilpailijoidesi headhunttaukseen?
Se on ihan relevantti uhka ja siihen kannattaa oikeasti valmistautua. Työnantajan on huomattavasti vaikeampaa päästä eroon työntekijästä, kuin työntekijän työnantajasta. Uhka voi sitä paitsi realisoitua mille tahansa alalle, missä on enemmän työpaikkoja kuin hyviä tekijöitä.
Jos tuudittaudut siihen, että tämä ei koske meidän alaa, olet väärällä tiellä. Kilpailijasi saattaa suunnitella vaikka mitä yrityksensä kehittämiseksi. Parhaat tekijät saattavat löytyä hänen mielestään jopa sinulta. Kuinka usein sinä keskustelet työntekijöidesi kanssa siitä, mitä he ajattelevat työstään tai mitä he haluaisivat tehdä? Uskotko saavasi rehellisiä vastauksia? Miten voisit saada rehellisiä vastauksia? Siinä on purtavaa meille kaikille, olemme sitten työntekijöitä, työnantajia tai jotain siltä väliltä, kuten allekirjoittanut.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Juhlaprinsessa viihdyttää lapsia
15.11.2018
Miltä sinusta olisi tuntunut, jos lapsena syntymäpäivillesi olisi tullut ihan oikea prinsessa Tampereella se on mahdollista! Kaiken lisäksi se on tehty erittäin komeasti. Tätä on vaikea lähteä kopioimaan ja ylittämään.
Teitittely historian kirjoihin
11.10.2018
“Mitä teille saisi olla?” “Jaa kenelle meille, yksin olen tulossa?”. Eiköhän jätetä teitittely jo historian kirjoihin. Aion omalta osaltani vaikuttaa parhaani mukaan teitittelyn lopettamiseen.